Minun ensimmäisen blogini ensimmäinen aihe on aika perinteinen. Kukapa ei rupea puhumaan tuntemattomille ihmisille säästä, kun olo alkaa tuntua hiljaisuuden vallitessa vaivaantuneelta. "On ilmoja pidellyt" on kulunut lausahdus, jota yhäkin viljellään laajasti eri-ikäisten kesken.
    Nyt todellakin voin sanoa, että on ilmoja pidellyt. Vappu oli kuin unelma, aurinko paistoi ja ihokin tuntui saavan hieman rusehtavaa sävyä. Innosta puhkuen ryhdyin kaivamaan kesäisiä vaatteita komeroiden kätköistä ja koettelin uimaveden lämpötilaa isovarpaan kärjellä. Olo oli onnellinen. Nyt tulee kesä!
    Ja mitä vielä.. Koulun taas alkaessa säätkin kylmenivät mielialan laskiessa. Hyvä että kevättakilla tarkeni! Katselin säälien niitä reppanoita, jotka odottivat auringonpalvojan sään jatkuvan koikkaloidessaan pihalla shortseissa kintut kananlihalla (eli kaniksella, kuten eräs kaverini tapaa sanoa).
    Tämä oli varmasti aika halkipuhuttu aihe, mutta antakaa vonkujan valittaa!
Tanssitaan yhdessä aurinko taivaalle. Monet kaipaavat jo jäätelöilmoja!